MUSIIKKITERAPIAA NEUROLOGISTEN POTILAIDEN KUNTOUTUKSEN TUKENA

Musiikkiterapeuttinen kuntoutus ja aivojen verenkiertohäiriöt

Aivojen verenkiertohäiriöisten (AVH) potilaiden kuntoutuksessa on viime vuosina ryhdytty käyttämään musiikkiterapeuttisia elementtejä potilaiden motoriikan ja yleisen toimintakyvyn kohottamiseksi. Suomalainen yliopistollinen tutkimus on tunnetusti korkeatasoista etenkin aivohalvauspotilaiden musiikkiterapian osalta.

• Tuoreiden tieteellisesti toteutettujen aivohalvauspotilaiden kuntoutuskokeiluiden perusteella on osoittautunut, että jo pelkän itselleen mieluisan musiikin päivittäinen kuuntelu lisää potilaan kielellistä muistia ja tarkkaavaisuuden suuntautumiskykyä enemmän kuin niiden potilaiden kohdalla, jotka saavat tavallista kuntoutusta.
• Musiikkia kuunnelleet olivat myös vähemmän masentuneita. Musiikilla katsottiin olevan laaja-alainen vaikutus tiedonkäsittelyyn ja positiivisen mielialan pitämiseen. Musiikin on osoitettu parantavan koehenkilöiden suoritusta tehtävissä, jotka mittaavat tarkkaavuutta, työmuistin tehoa, avaruudellista hahmottamista ja sanasujuvuutta.
• Toispuolihalvaantuneiden potilaiden motoriikkaa ja toimintakykyä on pystytty tehokkaasti kohottamaan rytmisillä rummutus- ja liikeharjoituksilla.
• On osoitettu tieteellisesti, että aivohalvauksiin liittyvää masennusta voidaan vähentää  käyttäen musiikkia kuntoutuksessa. 

 

Musiikkiterapeuttinen kuntoutus Parkinsonintautia sairastaville

• Tutkimusnäyttöjen perusteella on havaittu rytmikkään musiikin ja metronomin antaman stimuluksen edesauttavan Parkinson-potilaan kävelyä. Parkinsonin tautia sairastaville on ongelmallista säilyttää kävelyään tasaisena kiihdyttämättä sen rytmiä. Askeleet pyrkivät lyhenemään ja nopeutumaan. Rytmin avulla kävelyyn löytyy tasainen tempo ja askelten pidentyminen.
• Parkinsonin tautia sairastavilla saattaa toisena kävelyyn liittyvänä ongelmana olla paikalleen jämähtäminen eli liikkeelle lähdön vaikeus. Kuulon kautta saatava musiikkiärsyke tai metronomin tikitys voi avustaa liikkeen aloitusta. Tämän harjoitusmusiikin tempo on sopivin 100-130 iskua minuutissa.
• Rintakehän liikkuvuuden lisääntyminen ja ryhdin koheneminen parantavat ihmisen hapensaantia. Lihastyö ja henkinen aktiivisuus vaativat elimistöltä hyvää hapetusta. Laajat yläraajojen liikkeet yhdistettyinä lauluun, hyräilyyn tai puhallinsoitinten soittoon ovat tehokkaita hengityskapasiteetin lisääjiä.
• Kommunikaatio, viestiminen ihmisten välillä tapahtuu osin sanallisena osin kehon viestityksenä. Kasvojen ilmeikkyys helpottaa sanallisen viestin välittymistä. Puhallus- ja vihellysharjoitteet sekä suulla tehtävät ääniefektit aktivoivat kasvojen ilmeikkyyttä.
• Musiikin säestämät tai itse laulaen tapahtuvat tanssit ja piirileikit ovat hauskoja sosiaalisuuteen aktivoivia harjoitusmuotoja. Tanssillista harjoittelua voi toteuttaa seisten, kävellen, istuen tuolilla tai lattialla kunkin kuntoutujan toimintakyvyn mukaan. Tanssilliset musisoinnit toimivat myös luontevina kontaktiharjoitteina ryhmäläisten kesken.
• Musiikin avulla, sitä kuuntelemalla ja omaan kehoonsa ja hengitykseensä keskittymällä kuntoutuja harjaantuu rentouttamaan itsensä ja mielensä. Hän voi saada kehon tuntemusta lisäävää ja rentoutumista edistävää sensorista aktivointia esim. hierontapallolla terapeutin avustaessa.
• Musiikista ja lauluista keskustellaan. Musiikkia voidaan arvioida, sen avulla voidaan herättää esiin jo unohtuneita muistoja, jotka synnyttävät mielenkiintoisia keskusteluja.

Kaikkiin neurologisiin sairauksiin  liittyvä kävelyn ongelma on vartalon ja yläraajojen myötäliikkeitten niukkuus tai kokonaan puuttuminen. Musiikkiavusteinen kävely helpottaa vartalon myötäliikkeitten luontevaa lisääntymistä.

 

 Musiikkiterapeuttinen kuntoutus MS-tautia sairastaville

• Musiikin ja rytmisten harjoitteiden avulla voidaan vuosia kestänyt fysioterapia tuoreuttaa ja lisätä mielenkiintoa toimintakyvyn ylläpitoon.
• Tasapaino-, koordinaatio- ja stabiliteettiharjoitteina ovat erilaiset musiikin mukana tapahtuvat askellus- ja rummutustehtävät haastavia.
• Fatiikkiin eli uupumukseen tarjoaa musiikin kuuntelu, hyräily ja laulaminen aivoille elvyttävää toimintaa.
• Rentoutumisen opetteleminen ja positiivisten mielikuvien luominen klassisen musiikin avustamana.

 

Rytmisyyttä voidaan käyttää kuntoutuksessa liikesuoritusten apuna

• Musiikin rytmisyys aktivoi aivojen motorisia osia toimimaan. Rytminen musiikki aktivoi aivoja muodostamaan tuottaakseen liikettä uusia hermoyhteyksiä vaurioituneiden tilalle.
• Useamman aistin yhtäaikaisella käyttämisellä (kuulo, näkö, tunto, liike) voidaan tehostaa toivottuja liikesuorituksia.
• Kuntoutuksessa voidaan käyttää musiikkia ja rytmiharjoitteita terapeuttisesti kognitiivisissa, sensorisissa ja motorisissa toimintaharjoitteissa.
• Musiikin terapeuttiset elementit sopivat kaikkien potilaiden kuntoutukseen tehostamaan koordinaatiota ja liikkeitten ajoituksia, parantamaan tasapainoa, palauttamaan unohduksissa olleet liikkumistavat ja myötäliikkeet. 
• Monet ihmisen liikkeistä ovat rytmisiä luonnostaan ja liikkeitä voidaan stimuloida rytmisillä signaaleilla.
• Neurologisella potilaalla on vaikeuksia tahdonalaisten liikkeitten aloittamisessa. Useinkaan ei ole kyseessä pelko, joka haittaisi neurologisen potilaan motoriikkaa ja koordinaatiota, vaan neuraalisen systeemin inhibitio. Terapeutin tarjoama musiikki ja rytmi voivat toimia stimuluksena liikkeitten aloittamiselle.  

 

Musiikki vuorovaikutuksen välineenä

• Musiikin eri elementtejä (rytmi, harmonia, melodia, äänensävy, dynamiikka jne.) voidaan käyttää vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen kuntoutustavoitteiden saavuttamiseksi.
• Itseilmaisun taidot ovat tärkeitä jokaiselle ihmiselle. Ihmiset ilmaisevat tunteita kasvojensa ilmeillä, katseellaan, puheellaan, eleillään ja liikkumisellaan. Muistisairaudet, neurologiset sairaudet ja vammat voivat aiheuttaa itseilmaisun rajoittumista. Musiikillisilla ja rytmisillä harjoitteilla voidaan kehittää sekä kehollista ilmaisua että puheen kautta itsensä ilmaisemista.
• Musiikki ja rytmiikka voivat edesauttaa neurologisten potilaiden toiminnallisten ja psykologisten toimintavajeiden korjaantumista ja kohentaa kuntouttavasti puhetta, kommunikointia, liikkeitä, huomiokykyä, muistia, oppimista, tunteiden ilmaisua ja ihmisten välisiä suhteita.
• Tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistyminen.

 

 Musiikin vaikutuksia

• Symbolinen välimatka: Musiikin avulla voi käsitellä vaikeitakin asioita turvallisesti, symbolisen välimatkan päästä.
• Mielihyvä: Musiikki antaa esteettisiä kokemuksia ja näin tuottaa mielihyvää.
• Fysiologiset vaikutukset: Musiikilla on myös fysiologisia vaikutuksia. Musiikin (kuullun tai itse tuotetun) avulla voidaan stimuloida tai rauhoittaa. Musiikkia voidaan käyttää hyväksi myös kivun hoidossa.
• Muistojen herättäminen: Musiikki ja laulaminen herättävät muistoja kokemuksista, tunteista ja toimintamalleista.
• Sanattomalle sanoja: Laulaen voi puhumaan kykenemätön henkilö saada sanojen tuottamisen positiivisia kokemuksia ja itsetunnon kohenemista.