Kehittelemäni rytminen moniaistinen liikesuoritusten aktivointimenetelmä  

Tämä rytminen moniaistinen liikesuoritusten aktivointimenetelmä sopii aivoinfarktipotilaiden lisäksi käytettäväksi lasten, ikäihmisten, muistihäiriöisten ja neurologisten (MS-, aivovamma-, aivohalvaus-, parkinson- ja autisti-)potilaiden kuntoutuksessa.

Suoritin musiikkiterapiatieteen maisteriopinnot vuonna 2013 Jyväskylän yliopiston humanistisessa tiedekunnassa, musiikin laitoksella. Keväällä 2013 opiskelin lukukauden vaihto-opiskelijana Saksassa Würzburgissa musiikkiterapian maisteriohjelmassa (vanhusten, muistihäiriöisten ja vammaisten musiikkiterapia).

Käytän etenkin neurologisten ja muistihäiriöisten potilaitteni kuntoutuksessa tätä opinnoissani kehittelemääni menetelmää, jossa pyritään palauttamaan ja parantamaan ihmisen liikesuorituksia aktivoimalla motorisia keskuksia mahdollisimman monien yhtäaikaisten aistikanavien (kuulo, näkö, tunto ja motorinen) rytmisellä stimuloinnilla. 

Pro gradu-työssäni kuvaamani harjoitteet pikkuaivoinfarktipotilaalle perustuivat kuntoutujaan itse valitseman lorun rytmikkäästi lausumisen tai valmiin rytmikkään musiikin antamaan tukeen puheen ja kehon motoriikalle. Harjoitteissa kuntoutuja sai kuuloärsykkeen omastaan sekä terapeutin äänestä. Näköärsykkeen kuntoutuja sai, kun hän näki terapeutin liikkeet sekä jälkeenpäin omat liikkeensä videolta. Kuntoutujan taputtaessa käsillään tai jaloillaan alustaan tai tuntoaistin antaman taktisen ärsykkeen aktivaatio tehosti liikkeitten suorittamista.

Kuntoutuja hyötyi musiikkiterapeuttisesta kuntoutustavasta. Musiikkiterapiajakson aikana hän oppi erottamaan musiikin rakenteita ja käyttämään fraseerausten tunnistamista apuna liikkeittensä ajoittamisessa. Hänen motoriikkansa laatu parani jakson aikana. Tarkkaa ajoittamista vaativat liikesarjat, kuten hypyt tulivat täsmällisemmiksi sekä kävelyn myötäliikkeet normalisoituivat. Kuntoutujaa ilahdutti harjoitusten myötä erityisesti hiihdon laadun paraneminen, hän oppi sauvan ja suksen työn ajoittamista. Kuntoutujan puhe selkeytyi ja esim. filmien tekstityksen lukeminen nopeutui niin, että hän pystyi nauttimaan ulkomaisten filmien katselusta. Harjoitteet auttoivat potilasta selviytymään paremmin usean toiminnan yhtäaikaisesta hallitsemisesta, esimerkiksi kävelystä ja samanaikaisesti keskustelusta kumppaninsa kanssa. Pro graduni esitteli kirjallisuudesta löytämiäni näkemyksiä rytmin ja musiikin merkityksestä ihmisen liikkeille ja motoriikalle. 

Kaksi erityistä ilmiötä nousi esiin pro gradu-työssäni: Fatiikin helpottaminen ja yläraajojen yhtäaikaisten liikkeiden faasisuuden merkitys liikkeitten onnistumiselle.

  • Neurologisen potilaan kohdalla yleinen ilmiö, fatiikki eli uupumus, nousi esiin harjoittelujaksolla. Fatiikki pyyhkiytyi pois, kun ohjasin potilaan hetkeksi johonkin aivan toisenlaiseen puuhaan, pois hankaloituneesta harjoittelusta. Nimitin ilmiötä aivojen "reboottaukseksi". Kun harjoitustehtävää jatkettiin, esim 20 sekunnin muun toiminnan jälkeen, potilas suoriutui kesken jääneestä harjoittelusta loistavasti. Harjoitteissa tulisi huomioida fatiikin mahdollisuus ja pyyhkiä ilmaantunut harjoittelu-uupumus pois pienellä " henkisellä taukojumpalla".
  • Harjoitteita tarkastaeltaessa osoittautui potilaalle ongelmalliseksi yläraajojen yhtäaikainen liikuttaminen paralleelisti keskinäisellä 90 asteen faasisuudella. Tarkemmin ilmiötä tutkiessani tulin huomaamaan, että tämän tyyppinen yläraajojen liikuttamistapa ei ole ihmisen toiminnoissa lainkaan tavallinen. Harjoitteita laadittaessa tulisi valita liikesuunnat ja raajojen keskinäiset toiminta-ajoitukset vastaamaan arkipäivän liikesuorituksia eikä vaatia potilaan suorituskyvyille täysin sopimattomia liikesynergioita.

Voit perehtyä englanninkieliseen pro gradu työhöni ” Rytmiset harjoitteet pikkuaivoinfarktista toipuvan potilaan kuntoutuskeinoina” Jyväskylän yliopiston kirjaston verkkosivuilla  http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201305071572 .